perjantai 21. joulukuuta 2012

Lähtö lähenee..

Siis kotiin! Huomenna lentomme lähtee täältä Windhoekista Johannesburgiin ja sieltä sitten Lontoon kauta Helsinkiin. Helsingissä pitäisi olla sunnuntaina klo 16.20 ja todella toivon etteivät lennot ole paljoa myöhässä! Haluan nimittäin kotiin kaikkien rakkaiden luokse syömään joulutorttuja ja juomaan glögiä.

Tänään aloitin pakkaamisen..ja tuota....onhan tuota tavaraa. Mielessä kävi lähettää paketti Suomeen, mutta se on täältä kaukaa niin kovin kallista. Matkalaukku painaa tällä hetkellä 24 kg ja raja on 23kg. Osa tavaroista on tietysti vielä ulkopuolella. ehkä saan  tungettua ne käsimatkatavaroihin. Ehkä, hehe :) Sitten kun olen Helsingissä kaikkien tavaroiden kanssa päästän kyllä hyvin syvän huokaisin. Usko meinaa loppua, kun yritän pakata.

Täällä aika on mennyt toisaalta hitaasti mutta toisaalta nopeasti. Päivät ovat tuntuneet usein pitkiltä, kun ei ole ollut oikein tekemistä ja sairaalla aika on käynyt usein pitkäksi. Kuitenkin aika kokonaisuudessaan on mennyt nopeasti, mutta olen kyllä nyt täysin valmis joulun viettoon sinne pakkasen ja lumen keskelle. Olisin tietysti toivonut olevani ruskettuneempi, kun tulen kotiin, mutta minkäs teet kun ei väri meinaa tarttua. No, on sentään muutama pisama tullut.

Sairaalasta sen verran, että ehdottomasti tykkäsin eniten olla ensiavussa ja vastasyntyneiden osastolla. Ne olivat paikat, joissa sai tehdäkin jotain. Vauvojen peseminen oli kivaa, vaikka ne aina alkokin itkee mun käsittelyssä. En silti myönnä, että minussa olisi ollut jotain vikaa. Ensiavussa sitten nähtiin kaikenlaista..puukotettuja, hakattuja, auton alle jääneitä ja vaikka mitä. Yksi käärmekin! Viime viikon perjantaina olin viimeistä kertaa täällä ensiavussa ja laitoin jopa 3 kanyylia onnistuneesti! Ja minulla kun on tämä tärisevien käsien syndrooma niin huomasin, ettei kädet niin tärisekään, kun saan itse tehdä ilman että kukaan on kyyläämässä.

Kaikista hienoin elämys täällä on ehdottomasti ollut reissumme Okavangoon, Victorian putouksille, Etoshaan, Swakopmundiin ja Sossusvleihin. Niin paljon kaikkea uutta ja hienoa! Victorian putoukset olivat ehkä hienoin paikka, mutta kyllä Etoshan norsut ja muut eläimet veivät palan minun sydämestä. Yksi eläin, minkä hienoudesta yllätyin oli seepra! Ne olivat niin kauniita. Ja kun ne liikkuivat suurissa laumoissa oli näky aika mahtava. Norsuja tietysti odotin eniten ja niitä nähtiin paljon! Myös ihan pieniä lapsinorsuja näin :) ihania!

Täältä guesthouselta on miltei kaikki asukkaat meidän lisäksi lähteneet. Eilen tänne tuli kaksi hollantilaista tyttöä, mutta emme ole kerinneet heihin sen kummemmin tutustua. Mutta kovin hiljaista täällä on ollut kun väki on vähentynyt. Olen kuitenkin saanut kutsun Ruotsiin ja itse olen luvannut lämmittää Ingridille saunan Keravalla!

Viime viikonloppuna kävi semmoinen ikävä juttu, että puhelin ryöstettiin. Ihme kyllä se sitten kanssa löyty mutta oli rikki. Olihan sentään hyvä syy ostaa uusi puhelin! Tänään sitten sorruin semmoiseen, että kävin ensimmäistä kertaa ikinä manikyyrissa! Siis minä. En olis uskonu itestäni, mutta kerrankos sitä. Onhan nää kynnet ihan hienot, vähän vaatii opettelua olla näitten kanssa. Eikä tarvii mennä töihin hetkeen.. :P

Hmm mitähän muuta... tällä hetkellä näyttäs siltä että tavarat nipin napin mahtuu mukaan. Tai tuon matkalaulun kanssa suurempi kysymys on se paino. Vanhoja vaatteita sun muita joudun jättämään tänne, mutta siihen olin varautunutkin.  Tulin vähän kipeeks nyt vikalla viikolla, mutta ehkä se glögi kotona vie viimesetkin pöpöt sitten pois. Toivottavasti matkalaukussa ei Suomeen asti matkusta yhtään torakkaa, hämähäkkiä tai mitään muuta öttiäistä.

Öööö..eikai tässä sitten muuta. Kyllähän tää kolme kuukautta Afrikassa vierähti. Oikein ihanaa joulua kaikille, jotka on tätä lukeneet! <3

MOI!

 Eilen oltiin ssyömässä Joe´s Beer Housessa

 Mun lataselta löyty mm. kanaa, kudua, strutsia, seepraa ja krokotiiliä.

 Siel ravintolassa oli tuijttava kirahvi.

 Windhoekin jouluvaloja

Pikku Nikita lepäilee keittiön lattialla

1 kommentti:

  1. Tervetuloa kotiin rakas tyttäreni! Turvallista kotimatkaa. Kotona odottaa tortut ja gögit ja vähän muutakin ihanaa, mm. kermajuusto :)

    Kohta nähdään! Äiti

    ja rahalla selviää muutamasta lisäkilosta matkatavasroissa...

    VastaaPoista